Keväinen lauantai-ilta 9.5.2015 houkutteli ulkoilemaan, päätin lähteä kävelylle. Illat ovat jo valoisia ja vielä kahdeksan aikaan voi huoletta lähteä tutkailemaan kevään merkkejä. On ilo katsella vaaleanvihreää niin nurmissa kuin puissakin. Koivut ovat jo isolla hiirenkorvalla.
Kohta tienpenkasta kurkisteli tupsake iloisen keltaisia käenrieskoja. Käenrieskoja keräsimme lapsena ja toimme kotiin. Maljakkona sai toimia kahvikuppi tai mikä tahansa matala kuppi, johon iloisen keltaiset kevätkukat asetimme ilahduttamaan pöydän ääressä ruokailijoita ja kahvinjuojia.
Valkovuokot valmistautuivat tulevaan yöhön. Terälehdet olivat menneet suppuun ja kukkavarsi taipunut nöyrästi auringonlaskun suuntaan.
Keväinen maisema iltalenkilläni oli rauhallinen.
